Eilen oli vielä aivan täydellinen keli mukavalle iltalenkille, tosin takki piti kyllä vetää päälle. Koko päivä meni workshopissa, eli illalla, kun vihdoin pääsin kotiin ihan aidosti sellainen tunne, että piti päästä ulos ja juoksemaan. (Outoa minulle edelleenkin..)
Ilmeisesti koko päivän paikoillaan jumitus ja vähän suunnittelematon kolmen päivän tauko juoksemisesta oli täydellinen yhdistelmä, sillä juoksu kulki mukavasti. Vuorossa PK-lenkki, eikä ollut edes vaikea pitää sykkeitä oikealla alueella ja askel nousi mukavasti. Reilu tunti kulki loistavasti.
Tänään koko päivän jatkunut melkein taukoamaton sade yritti vähän masentaa, mutta onneksi oli VK-lenkin vuoro ja salilla tarjolla Cardio Run sopivaan aikaan, niin ei tarvinnut miettiä sateeseen juoksemaan lähtemistä. Vieläkään ei juoksu ole niin ihanaa, että sateeseen lähtisin.
Ja noissa ohjatuissa tunneissa on se hyvä puoli, että tulee tehtyä tosissaan loppuun asti, kun joku on miettinyt ja kertoo mitä ja miten mennään. Omilla lenkeillä joutuu enemmän tappelemaan itsensä kanssa siitä, vetääkö kovaa suunnitellusti loppuun asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti