Kympin suunnitelman menivät aamulla ihan uusiksi, kun tytär - joka siis houkutteli mut koko juttuun alunperin - soitti olevansa kipeä :)
Alkuperäinen suunnitelma oli taittaa 10km yhdessä sopivaan tahtiin kävellen ja hölkkäillen (tytär ei ole treenannut viime aikoina juoksua..). Oma kevään treenikin on lähinnä keskittynyt siihen, että polvet tottuvat juoksemiseen, ei todellakaan koko 10 kilsan juoksuun, vauhdista puhumattakaan.
Lähdön hetkellä sitten kuitenkin sijoitin itseni hölkkääjien lähtöalueella ja päätin läpsytellä menemään mukavaan tahtiin ainakin alkumatkan ja kävellä aina tarvittaessa sopivia pätkiä. Kun kilometrit kuitenkin taittuivat tasaisen leppoisaan tahtiin ilman mitään ongelmia, huomasinkin yhtäkkiä olevani kahdeksan kilometrin kohdalla ja 'juosseeni' (ja juoksulla siis tarkoitan juoksutyyppistä askellusta vs. kävely :), en suinkaan vauhtia) koko matkan ja saatoin vain todeta, että ei todellakaan ole tarvetta vaihtaa tahtia viime metreille! Eli siis kevään pisin lenkki tuli sitten tehtyä näin vähän isommalla joukolla.
Isossa joukossa liikkuminen on sikäli mukavaa, että on helppo 'go with the flow', ei tarvitse miettiä omaa vauhtia sen kummemin. Tosin joukossa sitten on myös pakko mennä joukon vauhdissa, ohitukset hetkittäin kutakuinkin mahdottomia ja aina välillä päähän yritti työntyä jotain ärsytyksen tunteita aiheesta, jotka onnistuin kuitenkin saman tien työntämään pois - leppoisassa massatapahtumassahan siellä oltiin.
Suhteellisen pienestä treenikilsamäärästä huolimatta jalat kestivät loistavasti. Ja uudet lenkkaritkin (New Balance Minimus WR10) toimivat loistavasti (joku viisas olisi ehkä testannut uusia kenkiäkin muutamaa kilsaa enemmän, mutta en minä..). Jossain vähän ennen 5 kilometriä toisessa jalkapohjassa oli jotain tuntemuksia, mutta sain jotenkin muutettua askellusta, eli meni sitten ohi.
Kaiken kaikkiaan reitin varrella meno oli mukavaa, juoksijat hyväntuulisia ja erilaiset rytmiryhmät kannustamassa piristivät ja saivat hyvälle mielelle ja askeleet keventymään. Oma taival kesti leppoisat 1:20, eli yllättävän vähän olematon valmistautuminen huomioiden. Nyt siis edelleen kutkuttelee mielessä jonnekin alkusyksyyn sijoittuva kympin kisa, jolle voisi tavoitella jotain aikaakin... Ja treenata..
Ja päivän päätteeksi piti kuitenkin mennä verryttelemään koivet 75' cyclingiin - ihan PK sykkeillä menin, tavoitteena saada jalat vetreiksi; onnistui (polkeminen on jaloille tuttua, juokseminen on vieras laji :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti