Hanskat kädessä

Tällä viikolla tuntuu olevan tehot kohillaan, alkuviikosta kuulan kanssa vähän enemmänkin ja tänään kurssipäivän päälle Box-tunti. Joka kerta, kun käy hanskat kädessä heilumassa, alkaa houkuttaa joku kick-box tai vastaava kurssi... On se niin kivaa. Ja varsinkin kivaa on ,kun huomaa, että esimerkiksi jalkaa nousee potkuihin, vaikka ei nyt ihan kamalan korkealle eikä vauhdilla, mutta nousee kumminkin :)

Sen verran tiukka tunti oli, että kotimatkan fillarilla joutui polkemaan vähän normaalia rauhallisemmin ja ylämäissä oli havaittavissa hetkittäistä tutinanalkua reisissä. Saattaa myös olla, että loppuviikosta tuntuu alakropassa - mukana mm kyykky/potku yhdistelmää, joka tuntui jo tehdessä..

Kesänautintoja

Pyörä kulkee edelleenkin duunimatkat kuin siivillä - sekin varmaan ottaa lisäenergiaa- ja vauhtia auringonpaisteesta ja lämmöstä :)!

Eilen oli mahdollisuus nostaa kuulaa duunipaikan parkkiksella aurinkoisessa illassa peräti pari tuntia peräkkäin, kun järjestin töissä liikuntahaasteen tiimoilta Eveliina Koivulan opastamaan porukoita parin ryhmän verran. Ja kun oli vapaita kuulia molemmissa ryhmissä, tietenkin hyödynsin. Ja muukin porukka tykkäsi kuulasta!

Tänään ihan vaan perusduunimatkafillaroinnit ja ihan pieni puolen tunnin iltalenkki; jotain lyhyitä spurtintapaisia ja niiden päälle aina hetki kävelyä ja syke PK-alueelle ja spurttiin.. Ja vielä sitten 10 penkkihyppyä aukion (matalilla..) kivipaasilla :) Jalat vähän väsyneen oloiset, mutta joten kuten kulki kuitenkin. 

Kesä - lämmin; like like!

Hiki, hiki, vaan ei haittaa :)

Kesällä kuuluu auringon paistaa ja tareta ilman sukkia ja sehän on tilanne juuri nyt. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän arvosta lämpöä ja aurinkoa! ..vanhat luut ja silleen :) 

Asiaa tietenkin myös helpottaa se, että kuljen työmatkat fillarilla (eli ei tarvitse hikoilla ilmastoinviallisissa busseissa) ja toimistolla on ilmastointi - hiki tulee korkeintaan lounas- ja kahvitauoilla kahvilan terassilla :D!

Eli tätä lisää mulle!

Sunnuntaina olin nauttimassa auringosta ja lämmöstä ja erityisesti upeista urheilusuorituksista Kuusijärvellä Vantaa Triathlonin toimitsijana. Loistava tapa viettää aamupäivä; saa iloita täysillä toisten onnistumisista. Erittäin palkitseva paikka toimitsijoille olla maalialueella jakamassa osallistumismitaleita ja urheilujuomaa. Ja taas tuli mieleen, josko vaikka ensi vuonna itsekin... Tai sitten edes Helsinki City Triathlon tänä kesänä..? Pitäisi vaan päästä sinne altaaseen, että edes sen 300m selviäisi kunnialla.. 

Viikko alkoi tavallista miellyttävämmällä fillaroinnilla duuniin; aurinko paistoi, meri melkein peilityyni ja fillari kulki mainiosti! Ja takaisinkin polkiessa tuntui, että oli hymy huulilla koko ajan. 

Ja iltalenkiksi lisää aurinkoa 5km lenkillä Hietsun rannan suunnalla! 

Cyclocross-fillareita ja jäniksiä Larussa

Mitäpä muuta sitä lauantaina tekisi kuin ottaisi pitkästä aikaa sauvat käsiin ja lähtisi tallustelemaan auringonpaisteessa!

Edelleenkin ekstaasissa aurinkoisista päivistä!

Alkumatkasta vakiohaasteina Larun sillan litkaajat - jos ei tule silakkaa, siimaa tai koukkua naamaan, joutuu väistelemään edellämainittujen saaliita  metsästäviä lokkeja :)

Mutta sen jälkeen pelkkää nautintoa; poppia korvaan ja askelta toisen eteen. Ja jossain vaiheessa taas loikki vastaan yksi Lauttasaarelainen jänö :)

Alkumatkasta hetken pysähdys Larun pyörään keskustelemaan cyclocross vaihtoehdoista - melkein jo valintani tein, onneksi oli lompakko kotona... Mutta punainen asiallisilla osilla sopivassa hintahaarukassa - tartteeko enää miettiä..?  niinpä...???

Tämä päivä siis pitkästä aikaa pitkällä sauvakävelykenkillä auringonpaisteesta nauttien - ei paha! Iltapäivällä sitten vielä kanavanrannassa tunnin verran extrahappea ja- aurinkoa kirjan, jäden ja kahvinkupin kanssa; mä asun ihan huippukaupunginosassa!

100km juosten ;)

Olen näköjään tänä vuonna juossut yhteensä 101 kilometriä :D

Täysin mitätön määrä jollekin juoksijalle, mutta tällaiselle omaa liikkumistaan edelleenkin ihmettelevälle 'juoksemattomalle' mummolle näyttää hassun isolta. Pienissä pätkissähän se on läpsytelty, osa talvella matolla, enin osa kuitenkin ulkona keväästä nauttien.

Viikko voiton puolella

Tänään takana koko päivä koulutusta - vähän puudutti päivän päätteeksi ja sitten olisi pitänyt lukea huomiseen testiin, mutta kuin ollakaan päätin että kroppani tarvitsee jalkatreenia, eli salilta itseni löysin.

Eilen päivän aloitus tavallista aikaisemmin pyörän selkään hyppäämällä ja työmaata kohti. On muuten aika miellyttävää polkea puoli kuuden jälkeen - ei ole ollenkaan normaalia ruuhkaa pyöräteillä, eikä tarvitse paljon liikennevaloihin pysähdellä. Yksi jänökin loikki Larussa keskellä tietä vastaan :)

Syy aikaiseen liikkeelle lähtöön oli töissä meneillään olevan hyvinvointihaaste, jonka tiimoilta haastoin oman tiimini soutamaan 10 km aamun avaukseksi. Vähän oli laimeaa osanotto, mutta soudettiin se kymppi kuitenkin vuorovedoin, kutakuinkin kilometrin pätkissä reippaasti ja vielä alle tunnin, että ehdittiin ihan hyvissä ajoin työpöytiemmekin ääreen. Ei lainkaan hullumpi suoritus ottaen huomioon, että soutajista (meitä oli siis yhteensä 4..) kaksi ei ollut viimeaikoina soutanut ollenkaan. Sinne oheen sitten kaikkea sekalaista, kukin makunsa mukaan - kävelyä matolla, kuntopyörää, kuulaa. Itse sain mukavasti kiusattua yläkroppaa etunojapunnerruksilla ja jonkinlaisilla leuanvetoharjoituksilla (trx hihnoilla).

Tänään päätin (1.kerta tällä viikolla) jättää aamulla fillarin kotiin ja mennä jullkisilla, eli sitten olikin hyvä sauma käydä aamulenkillä juosten. Ja illalla siis kävin vielä kiusaamassa jalkoja ja vatsaa salilla - mavea, kyykkyä ja pohkeita sekä etureittä laitteessa. Ja sekalainen setti vatsoja. Saattaa jaloissa tuntua huomenna, mutta eiköhän ne taas vetreydy töihin pyöräillessa.

Ja sitten onkin taas viikonloppu. Sunnuntaina ohjelmassa aamupäivä Vantaa Triathlonissa toimitsijana :)

Ja sitten kohti seuraavaa

Sunnuntain kympin letkeydestä huumaantuneena päätin saman tien, odottamatta huuman haihtumista ilmoittautua Pääkaupunkijuoksun 1/4 maratonille (eikö kuulostakin paljon enemmältä kuin 10,5 km..?). Juoksu on syyskuun lopulla, eli koko kesälle siitä hyvää juoksutreeni-innoitusta. 

Tarkoitus olisi tavoitella jotain aikaakin - mikä se aika on, jääköön myöhemmin päätettäväksi. Kolme vuotta sitten, kun päätin opetella juoksemaan saadakseni selville, mistä ihmiset oikein maratoneillaan intoilee, kesän 'lopputestinä' oli samainen matka, silloin asetin tavoitteekseni 1:15, jonka sitten alitinkin noin 15 sekunnilla :D  Eli nyt olisi tarkoitus ainakin tuon ajan alittaminen.

Tänään taas normaaliin arkeen ja töihin fillarilla. Takaisin polkiessa oli paikoitellen aika napakkaa vastaista tuulta, mutta jostain syystä sekään ei nykyään pahemmin pyörän selässä rassa - mitäs noita luonnonvoimia vastaan kiukuttelemaan, eikun vähän isommalla voimalla polkimia liikkeelle.

Illalla vielä ohjelmassa salilla lyhyesti kuulaa, vähän leukoja ja pitkästä aikaa vatsojenkin kiusausta.

Naisten Kymppi

Kympin suunnitelman menivät aamulla ihan uusiksi, kun tytär - joka siis houkutteli mut koko juttuun alunperin - soitti olevansa kipeä :)

Alkuperäinen suunnitelma oli taittaa 10km yhdessä sopivaan tahtiin kävellen ja hölkkäillen (tytär ei ole treenannut viime aikoina juoksua..). Oma kevään treenikin on lähinnä keskittynyt siihen, että polvet tottuvat juoksemiseen, ei todellakaan koko 10 kilsan juoksuun, vauhdista puhumattakaan.

Lähdön hetkellä sitten kuitenkin sijoitin itseni hölkkääjien lähtöalueella ja päätin läpsytellä menemään mukavaan tahtiin ainakin alkumatkan ja kävellä aina tarvittaessa sopivia pätkiä. Kun kilometrit kuitenkin taittuivat tasaisen leppoisaan tahtiin ilman mitään ongelmia, huomasinkin yhtäkkiä olevani kahdeksan kilometrin kohdalla ja 'juosseeni' (ja juoksulla siis tarkoitan juoksutyyppistä askellusta vs. kävely :), en suinkaan vauhtia) koko matkan ja saatoin vain todeta, että ei todellakaan ole tarvetta vaihtaa tahtia viime metreille! Eli siis kevään pisin lenkki tuli sitten tehtyä näin vähän isommalla joukolla.

Isossa joukossa liikkuminen on sikäli mukavaa, että on helppo 'go with the flow', ei tarvitse miettiä omaa vauhtia sen kummemin. Tosin joukossa sitten on myös pakko mennä joukon vauhdissa, ohitukset hetkittäin kutakuinkin mahdottomia ja aina välillä päähän yritti työntyä jotain ärsytyksen tunteita aiheesta, jotka onnistuin kuitenkin saman tien työntämään pois - leppoisassa massatapahtumassahan siellä oltiin.

Suhteellisen pienestä treenikilsamäärästä huolimatta jalat kestivät loistavasti. Ja uudet lenkkaritkin (New Balance Minimus WR10) toimivat loistavasti (joku viisas olisi ehkä testannut uusia kenkiäkin muutamaa kilsaa enemmän, mutta en minä..). Jossain vähän ennen 5 kilometriä toisessa jalkapohjassa oli jotain tuntemuksia, mutta sain jotenkin muutettua askellusta, eli meni sitten ohi.

Kaiken kaikkiaan reitin varrella meno oli mukavaa, juoksijat hyväntuulisia ja erilaiset rytmiryhmät kannustamassa piristivät ja saivat hyvälle mielelle ja askeleet keventymään. Oma taival kesti leppoisat 1:20, eli yllättävän vähän olematon valmistautuminen huomioiden. Nyt siis edelleen kutkuttelee mielessä jonnekin alkusyksyyn sijoittuva kympin kisa, jolle voisi tavoitella jotain aikaakin... Ja treenata..

Ja päivän päätteeksi piti kuitenkin mennä verryttelemään koivet 75' cyclingiin - ihan PK sykkeillä menin, tavoitteena saada jalat vetreiksi; onnistui (polkeminen on jaloille tuttua, juokseminen on vieras laji :)

Don Johnson Big Band valmistaa kymppiin

Eilen liikkumiset jäi ihan vaan työmatkapyöräilyyn ja tänään tarkoituksella vähän samassa moodissa - huomenna ohjelmassa Naisten Kymppi, tosin täysin ilman aika- tai muita tavoitteita, mutta päätin kuitenkin sen verran olla jaloille armollinen, etten kiusaa suotta ;)

Tämä päivä meni ensin shoppailkävellen kaupungille - Eerikinkadulta löytyi parikin kauppaa, joissa juuri sopivia kesägarderoobin täydennyksiä, tosin hinnat ei ihan tämän hetkisen tilin saldon kanssa yhteensopivia...

Iltapäivällä sitten kotona hetken lepo ja sitten uusi kävelykierros Kaisaniemeen Maailma Kylässä festareille hakemaan Don Johnson Big Bandiltä lisäboostia huomiselle! Loistava meininki ja aurinko lämmitti!

Meillä on taas työmaalla meneillään koko korporaation laajuinen hyvinvointihaaste. Yhteensä kahdeksan viikkoa kisataan tiimeinä siitä, kuka saavuttaa parhaiten omat tavoitteensa viikottaisten liikuntaminuuttien ja askelten osalta. Jo aiempina vuosina on tullut hyvin selväksi, että esim jonkinlaisen virallisen terveysliikuntasuosituksen mukaisen 10 000 askeleen saaminen nippuun päivässä vaatii aika paljon. Tosin näin viikonloppuisin esimerkiksi tämän päivän kaltaiset shoppailu- ja muut kaupungillekävelyt kerryttävät ihan hyvin askelsaldoa: kertyi reilut 15k askelta ilman sen kummempaa lenkkeilyä - kunhan jätin julkisen liikenteen palvelut käyttämättä.

Huomenna siis ohjelmassa kymppi - toivottavasti sateet pysyvät poissa ainakin iltaan asti..

Kevät tuli :)

No niin - piiiiitkästä aikaa kirjoituksen äärellä :)

Kevät tuli vihdoin ja siitä on hyvä nauttia - vaikka näin sadepäivinäkin. 

Maaliskuun loppupuolella päättyi minun 16 viikon erittäin mukava ja toimiva kiristysrupemani treeneissä. Tekeminen oli koko neljän kuukauden ajan hauskaa - treenit hauskoja ja vaihtelevia ja tiukkoja. Loppua kohti tais mennä vähän överiksikin, mutta kun kulki niin hyvin.. Ja kun 'loppu' oli koko ajan melkein näkyvissä, saattoi tehdä vähän kovempaakin.

Paino tippui reilut 6 kiloa, eli vähän jäi alkuperäisestä tavoitteesta, mutta kroppa tuntuu hyvältä ja tiukemmalta.

Tiukan rutistuksen jälkeen siis huhtikuun alusta eteenpäin ihan toisenlaisilla kuvioilla - ei tiukkaa treeniohjelmaa vaan tekemistä vähän vähemmän kalenteriin pultattuna. Tässä vaiheessa kalenterista taaksepäin katsoen treenimäärät ei kylläkään ole tippuneet, mutta tekeminen on ollut enemmän sen mukaan mikä on huvittanut. Kuulaa pari kertaa viikossa, juoksua (jotta polvet ymmärtävät, että todellakin aioin niiden ruikutuksista huolimatta läpsytellä läpi Naisten Kympin..), kutakuinkin kerta viikkoon salilla perusmeininkiä (siis tyyliin mave, kyykky, leukoja, punnerrusta, alataljasoutua, jalkaprässiä jne erilaisina yhdistelminä) ja tietenkään en ole cyclingiä mihinkään jättänyt - kevään aikana tullut poljettua kolme maratoniakin a' 3h.

Äitienpäivänä sain vihdoin fillarinkin liikkeelle ja olen polkenut duunimatkoja (10km suuntaansa) - toimii, paitsi näin sateisina päivinä, jolloin hyppään suosiolla bussiin. 

Kuulan nostaminen on maittanut hyvin, tosin se 12 kiloa ei nouse edelleenkään niin kuin toivoisin, mutta pikkuhiljaa minuutti kerrallaan ehkä jonain päivänä.. Tänään itseasiassa sain valtaisan määrän uutta intoa ja uskoa, kun ihan vieras nainen sanoi katselleensa rive&työntö -sarjaani ja totesi sen näyttäneen kivalta; rennolta ja letkeältä :D Voin olla tyytyväinen, jos saan sen 12 kilolla edes näyttämään siltä ;), ei ihan äheltäessä tuntunut siltä.

Juokseminen on kulkenut yllättävän sujuvasti. Puolen tunnin (satunnaiset) aamulenkit leppoisasti herättävät mukavasti. Silloin tällöin olen tehnyt myös vähän pidempiä lenkkejä ja joskus jotain tiukempia intervallejakin, mutta koska kympille ei ole mitään aikatavoitteita, olen pitänyt lenkit pääasiassa ihan vaan mukavina.  ..tässä vaiheessa on jo kyllä käväissyt mielessä loppukesästä johonkin kymppiin osallistumisesta niin, että olisi joku oikea tavoitekin ajalle - jos polvet on sunnuntain jälkeenkin vielä samassa kondiksessa, näin voi vaikka käydäkin.

Tämä voisi olla myös se kesä, jolloin teen jotain vähän pidempiäkin fillariretkiä. Ja tämä voisi olla myös se kesä jolloin uskollinen Focukseni vaihtuu cyclocross-pyörään..