Mummoilua ja kipeitä koipia

Perjantaina kävin kokeilemassa Satsin uuden LegSolutions-treeniin eli 30 minuuttia HIIT'iä alakropalle. Toimii. Ja sattuu :) Aivan loistava tunti, joka toimii mainiosti, jos vaikka haluaisi tarkistaa, kuinka harhainen on kuva omien koipien vahvuudesta.. Omalla kohdalla palautti kyllä todellisuuteen. Tiukkoja intervalleja, joissa alakroppa joutui todella koville. Ja sydän ja keuhkot kanssa.. Kyllä sattui. Ja sattui edelleen aamullakin sängystä ylös könytessä. Tuntui, että jokainen lihas navasta alaspäin oli joltain nurkalta hellänä :D. Mutta tuskasta huolimatta, olisi hyvä tunti yrittää mahduttaa kerta viikkoon kalenteriin..

Tänään juoksuohjelmassa olisi ollut pitkä PK-lenkki, mutta jalat olivat eilisen jäljiltä siinä kunnossa, että päätin suosiolla siirtää juoksut huomisella ja lähdin iltapäivällä leppoisalle, palauttavalle fillarilenkille ympäri Helsingin niemen. Pyöräily kun on mun jaloille mukavaa ja leppoisaa treeniä. Yhdistelmä överitreeni jaloille + pyöräily toimii mainiona tekniikka-analyysina. Kun koko alakropan lihaksen on hellinä (osittain jopa kosketuskipeitä..), on polkiessa helppo todeta, mitä kaikkia lihaksia tulee polkiessa käyttäneeksi. Sen verran paljon on tullut viime vuosina poljettua sekä paikallaan sisällä että livenä, ettei tule ihan joka treenissä mietittyä, onko polkimen pyöritys oikeasti kohillaan ja tekeekö töitä pakarasta lähtien (..kyllä tekee sanoivat pakarat tänään). Mutta kun lihakset on hellinä, on aika helppo hahmottaa, mitkä kaikki tekee töitä :D. "...pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat.."

Pikkuneiti oli yökylässä, eli loistavaa seuraa perjantai-iltaan. Tosin taas tällä kertaa jostain syystä palattiin niihin vauva-aikoihin - lapsi nukkuu leppoisasti koko yön, mutta mummo kääntyilee ja kuuntelee olemattomia... No, ensi yönä sitten taas uni maittaa.

Sekalaisesti kulkee

Juoksemisten suhteen (ja muutenkin treenien..) leppoisampi viikko meneillään; vain 4 lenkkiä, eikä ollenkaan MK-lenkkiä :D. 

Maanantaina pienesti testailua uudella kotikuulalla :) (10kg), mutta periaatteessa lepopäivä treeneistä.

Tiistaina pähkäilin tovin, vetääkö VK-juoksu ulkona auringonpaisteessa iteksiään vai mennäkö sisään ohjatulle tunnille - vaikka vähän ahisti ajatus syksyn lähemisestä ja mahdollisesti 'viimeisistä' mahdollisuuksia nauttia ulkona juoksemisesta, päädyin matolle. Se on mulle helppo tapa varmistaa, että tulee tehtyä kunnon VK-treeni :). Ja toimi taas. Ehkä vähän suunniteltua tiukemminkin.. (ks. viereinen kuva ja sykkeet)

Keskiviikkona reilun kuuden kilometrin PK-lenkki, edelleenkin juoksin niin, että tuntui mukavan leppoisalta, en mittaria tuijotellen. Keikkui ehkä vähän liikaa VK'n puolella, mutta en jaksa ottaa paineita, kun juokseminen tuntuu mukavalta. Ja oli vielä kotona virtaa nostaa kuula liikkeelle ja sen päälle sitten vielä 'joogavenyttelyä' alakropalle.

Tänään piti tehdä 6km PK'n päälle muutama veto mäkeen, mutta 4 kilsan kohdalla tipahti energiat jaloista ihan kokonaan! En muista koska viimeksi olisi tullut moinen tilanne.. Loppumatka meni sitten aika leppoisasti vuorotellen kävelyä ja hölkkää, mutten edes viitsinyt yrittää niitä mäkivetoja loppuun. Opetus: syömisellä ja juomisella on väliä! Toki söin töistä tullessa - vähän normaalia aikaisemmin ehkä, mutta siinä vaiheessa kun vedin lenkkikamat päälle olin unohtanut kokonaan mun normi liikkeellelähtöä ennakoivan huikan; suklaakookosvettä tai jotain muuta tulee normaalisti otettua. No kattellaan sitten taas lauantaina paremmin voimin läpsyttelyä.

Outoja havaintoja juoksemisesta: eilen lenkille lähtö oli vähän takkuista - takapuoli yritti jumittua nojatuoliin ja silleen ja huomasin ajattelevani ihan oikeasti (!!), että nyt ulos, sehän on vaan 6 kilsan PK-lenkki :D. Moiset ajatukset olivat alkukesän lenkkien alla aivan mahdottomia. Että kai se on uskottava, jotain kun tekee tarpeeksi, se alkaa sujumaan ja kun joku sujuu, sitä tekee (melkein) mielellään.

Vähän tiukempi lopetus viikolle

Perjantaina olin rakentamassa Helsinki City triathlonin vaihtopaikka kakkosta - tänä vuonna(kin) oli alustavissa suunnitelmissa osallistua kisaan, mutta tuli varattua teatteri samalle päivällä, niin piti jättää väliin.. Eikä tuolla altaassakaan ole tullut kesän aikana kovin usein käytyä, eli ehkä ihan hyvä näin. Rakentaminen oli kyllä aika paljon ihan odottelua; ensin odotettiin, että koripalloilijat luovuttivat osan kentästä laatikoiden levittelyä varten ja muuta sekalaista.. Loppujen lopuksi lähdin kotiin jo aika ajoissa, kun paikka oli kutakuinkin valmiina - vain laatikkoihin tulevat tarrat puuttuivat.. 

Lauantain ohjelmassa oli siis kesäteatteria Suomenlinnassa ja sääkin suosi, ei tarvinnut edes fleecea kivimuurien sisäpuolellakaan ja ulkona aurinko paistoi ihan täysillä ja lämmitti. Robin Hoodin sydän on kyllä ehdottomasti hyvä tapa viettää iltapäivä.

Ja sen verran tuli näytelmästä energiaa, että lähdin vielä illalla pitkälle PK-lenkille. Päätin pitää saman linjan kuin viikon aiemmissakin PK treeneissä, eli en tuijotellut sykkeitä, vaan läpsyttelin menemään mukavalta tuntuvaan tahtiin ja kävelin kaikki isommat mäet. Ja tuntuu toimivan edelleenkin, syke pomppi hetkittäin vähän korkeammakin, mutta koko lenkin keskisyke kuitenkin 72% maksimista (PK alueen raja 73%).

Tällä kertaa lenkin rattona oli Chrissie Wellingtonin A life without limits. On aina yhtä inspiroivaa lukea muiden sankarillisista saavutuksista urheilun saralla, kun itse läpsyttelee omia vaatimattomia lenkkejään. Ja ainoa tapa saada pidettyä itsensä liikkellä tarpeeksi pitkään.. Pitkät PK-lenkit on t y l s i ä... Mutta eilen kulki muutenkin ihan kivasti, ei tullut missään kohti isompaa tarvetta taistella itsensä kanssa takaisin kääntymisestä.

Tänään aamupäivällä sitten tämän viikon MK-lenkki. Päätin polkea Larun liikuntapuiston kentälle juoksemaan radalla ne spurtit. Oli ihan hyvä valinta, fillaroidessa saa lämmiteltyä mukavalla tavalla ja radalla on hyvä juosta (mummo)kovaa. Piti juosta viisi 300 metrin vetoa, mutta otti sen verran koville, että jäivät reiluun 250 metriin. Sykkeet kyllä sai aika korkealle noillakin pyrähdyksillä!  Ja oli aivan uskomattoman mukavaa hypätä fillarin selkään ja polkea kotiin - jalat tykkää niin paljon enemmän polkemisesta kuin juoksusta. Tuntui melkein kuin olisi saanut nostettua jalat ylös rentoutumaan, eli polkeminen toimii siis loistavasti juoksun jäähdyttelyn päälle jalkojen verryttelemiseen ja vetreyttämiseen.

Ja sitten taas vakio 75' cycling viikonlopun päätteeksi. Oli taas vauhtia ja tiukka treeni, mutta hyvin jaksoi huolimatta juoksemisen suhteen kutakuinkin tiukasta viikosta. Ehkä kunto ja jalkojen kestävyyskin on kesän aikana juostujen kilometrien myötä parantunut entisestään, kun ei edes nopeissa putkelta-ajamispätkissä alkaneet reidet (kovin pahasti..) tutista. Tai ehkä pää on vaan niin iloinen kun pääsee tekemään muutakin kuin juoksemista, että pyörän päällä mikään ei tunnut pahalta :D. Ennen jäähdyttelyä treenin keskisyke oli 87% maksimista, yli 50 minuuttia VK2'lla (eli siis vauhtikestävyysalueeni yläalueella..).

Taas on hyvä suunnata kohti työviikkoa!

PK-lenkkejä

Eilen ohjelmassa 10km PK-lenkki (toteutunut 9,51km). Päätin tällä kertaa edetä tuijottamatta mittaria ja juosta ihan vaan kevyen tuntuman mukaan. Tosin niin tottunut olen mittarin mukaan juoksemaan, että väksisinkin tuli välillä vilkuiltua, mutta en antanut sen haitata. Lopputuloksena oli vähän mittari-PK-lenkkiä kovemmat sykkeet, mutta keskisyke kuitenkin 73% maksimista, eli just PK-alueen ylärajalla. Vauhti ei ollut kovin kummoinen, mutta kulki ihan kiitettävästi kuitenkin. 

Testissä oli taas uusi reitti, tällä kertaa normaalisti rantoja pitkin Rajasaaren kohdalle, siitä Kisahallin kautta kierros Töölönlahden ympäri ja sitten takaisin Hietsun rannan kautta. Jalat - ei siis polvet - valitteli jossain vaiheessa lenkin pituutta, lähinnä jotain tuntemuksia nilkoissa.. 

Tänään sitten melkein sama setti, PK 8km ja siiheb 6-8 x 60-100m spurtit päälle. Ja toteutunut sitten 8,1km pitkin normirantareittiä + 6x ~60m spurtteja radalla ja sieltä sitten läpsytellen kotiin puolisen kilsaa.

PK-osion juoksin samalla moodilla kuin eilen, eli en antanut haitata, vaikka syke välillä olikin yli PK'n, kunhan askel tuntui kevyeltä. Toimi tänäänkin ihan kelvollisesti, keskisyke 70% max'sta.

Muistin spurttipaikkaa suunnitellessani (syrjäinen, rauhallinen, tasainen tienpätkä oli hakusessa..), että täällä nurkilla on jalkapallokenttä ja tarkoitus oli mennä juoksemaan sen laitoja pitkin. Ilkoseni sinne päästessäni huomasin, että siellähän oli vallan juoksuradat. Hauska juosta 'pehmeällä' ja sileällä suoralla radalla, ja tarpeeksi lyhyt pätkä - ei tarvitse juosta 'täysillä' niin pitkään, että kokonaan pakahtuisi :). Valitettavasti se rata ei mene kentän ympäri, eli toimii vain lyhyissä spurteissa, mutta hyvä niin. Enkä antanut edes kentällisen futiksen pelaajia häiritä pinkomistani, ei tainnut ihan näyttää Hanna-Maari Latvalan menolta, mutta kova oli vauhti minulle kuitenkin - sen pienen hetken, eli kutakuinkin 60 metriä.

Juokseminen voi olla kivaa - mitäh!?

Töiden jälkeen kaupungilla täydentämässä juoksuvaatevarastoja syksymoodiin, eli pari pari pitkähihaista treenipaitaa ja pitkät trikoot kyytiin stadiumista. Lihaskunto-osuuskin tuli hoidettua ennen illan lenkkiä, kun sisko houkutteli ostamaan värikkään raidallisen maton stockan alen loppurääppeistä. Olen etsinyt mattoa jo jonkin aikaa ja vakuutuin siskon argumentista "lapset masentuu, jos ostat jonkun tylsän värisen maton olohuoneeseen!" - eli mitä sitä ei mummo tekisi omien kullannuppusten mielenterveyden eteen :). Pitkän mattopaketin kuljettaminen keskustassa ja metrolla kotiin yksin oli oikein hyvä jumppa ja koordinaatioharjoitus - kanssakulkijat eivät ymmärtäneet, etten ehkä hallitse painavaa pötkylää, vaan kulkivat surutta melkein päin..

Tänään ohjelmassa tasavauhtinen VK-lenkki, joka kulki hämmästyksekseni erittäin miellyttävästi - sunnuntain pk-kärvistelyn jälkeen oli mukava juosta tuijottelematta sykkeitä ja muutenkin antaa mennä ihan vaan omaan tahtiin ilman mitään kikkailuja. Vauhti ei edelleenkään päätä huimaa, eli sen kanssa pitää tehdä töitä, mutta tuntuu hyvältä jaksaa juosta suhteellisen helposti reilut 7,5km vähän kovemmillakin sykkeillä.   

Kylläpä kulkee :)

Viikonloppu sekalaista treeniä ja velttoilua sopivassa suhteessa.

Perjantaina taas vetreytymisyritystä Hot Yin tunnilla ja sitten illalla palautumista runsaan porkkanakakun voimin nimipäiväkekkereillä lapsukaisten luona. 

Lauantaina salilla pikatehotreeniä: yhdistelmänä 'pyramidi' (2,4,6,8,6,4,2) punnerruksia (matalaa smith-tankoa vasten) ja kuulilla LC'tä ja sen päälle maksimi leukoja (jakla-apujen kanssa, abt 5...) ja kuulilla highpull (10 sarjoja 10 kilolla). Ja siihen päälle sitten tempauksia verrytellen 8 kilolla, etuheilautuksia ja rinnallevetoja 12 kilolla ja reilussa puolessa tunnissa tulikin sitten valmista - hyvä tehokas setti, eikä tarvitnnut tuntitolkulla hinkata. 

Kotimatkalla ehdin ihastella HCM'n sankareita; reitti kulki mennen tullen ihan mun kotioven edestä, eli ei tarvinnut lähteä erikseen reitin varteen :). Toiset ne jaksaa ja pystyy huimiin suorituksiin!

Omaa juoksukuntoa piti sitten vielä käydä kohentamassa illalla 'maksimi'kestävyysharjoituksella, eli lämmittelyn jälkeen 300m vetoja kovaa ja väliin 2minuutin palauttelut. Ei toi kovaa juokseminen oikein vielä kulje, mutta ehkä se tästä pikkuhiljaa, kun noita vetää kerta viikkoon. Tuli tosin tehtyä vain 3 kertaa se 300m ja sen päälle 2 x vajaa 200m, josta iso osa oli loivaa mäkeä, eli sykkeet kylllä sai huippuun silläkin. Ja tässäkin oli aika suhteessa tehoon kohillaan, ei mennyt kuin reilu 30 minuuttia tuohonkaan.

Tänään sitten aamupäivällä reilun tunnin PK-lenkki Larussa, ei oikein kulkenut toivotulla tavalla, eli jäi vähän vajaaksi suunnitellusta 1,5 tunnin lenkistä.

Jalat ovat tuntuneet lisääntyneestä juoksumäärästä hetkittäin aika veltoilta tässä loppuviikosta, eli olin ennakkoon vähän huolissani, miten jokasunnuntainen 75' cycling kulkisi - olin jo varautunut tekemään sen vähän kevyemmin. Mutta kulki aivan loistavasti, ehkä musiikit oli taas niin kohillaan, että sen siivittämäni jaksoi mitä tahansa tai sitten muuten vaan oli loppujen lopuksi hyvä päivä. Tai sitten pää ja jalat ovat vain niin iloisia niistä harvoista kerroista, kun pääsevät polkemaan kovaa ja kivaa, että mikään ei ole liikaa; mitä vaan kun ei tarvitse juosta.. :) Toimii. ..ja sitten taas ensi viikolla juostaan kuitenkin...

Vihdoin ulkona juoksemassa

Tällä viikolla yhtenäkään päivänä en päässyt fillarilla töihin - jatkuvaa sateenuhkaa ennusteissa ja kyllä sitä vettä on tullutkin. Ja viikko meni töiden osalta minun kohdallani jo, koska huomenna vietän vapaapäivää :)

Eilinen PK-juoksu piti taas vetää matolla -pläää, ja oli taas tosissaan vaikeaa pitää sykkeet alhaalla, mutta hampaat irveessä vedin loppuun asti (matto sanoi 8km, garmin 7km..).

Mutta tänään siis vihdoinkin paistoi melkein aurinko, kun oli aika lähteä lenkille, eli siis taas tutusti Hietsun rannan suuntaan. 'Live'-juokseminen PK-sykkeillä on jostain syystä huomattavan paljon helpompaa kuin matolla - tai sitten en ole vaan löytänyt matolla oikeaa askellus/nopeus yhdistelmää.. Mutta tosin en haluaisi siihen sen enempää panostaakaan, koska matolla juokseminen on tylsää ja varsinkin, kun polvi ei tykkää siitä ollenkaan! 

En tiedä oliko sitten ihan vaan sitä, etten ole koko viikkoon päässyt ulos liikkumaan; ei pyöräilyä eikä juoksua, vai muuten vaan hyvä ilta, mutta kulki tosi mukavasti ja juoksu tuntui ihan hyvältä koko 6 kilsaa. Eikä syillä niin kovasti ole väliäkään, pääasia, että kulki :D.

Tässä vertailua kuvana - punainen eilen matolla, sininen tänään ulkona.

Polvet tuntuu vähän tavallista tönkömmiltä, ihan kuin oikeaa vähän turvottaisi - seuraillaan...

VK'ta sisulla

Vaikka eilinen treeni oli vaivaiset puoli tuntia, kroppa on aika laajasti sitä mieltä, että sitä on kiusattu ihan tosissaan :). Jaloissa ja selän lihaksissa on silleen ihan normaalisti tuntemuksia niinkuin aina askelkyykkyjen ja punnerrusten ja tiukempien kuulaleikkien jälkeen, mutta sen lisäksi käsivarsista löytyi taas uusia outoja lihaksia - kiitos keila! Pitäisi varmaan perehtyä joskus tarkemmin anatomiaan, mutta vaikken lihasten nimiä tiedäkään; erityisesti tuntuu ojentajien alaosissa, heti kyynärpään yläpuolella ja samoin kyynärvarressa - molemmat lihakset ihan uutuuksia.. 

Tänään illalla oli tarkoitus lähteä normaalisti ulos tekemään VK-lenkki uuden suunnitelman mukaisesti, mutta polvien kipuiluriskistä huolimatta päätin kuitenkin mennä matolle juoksemaan - kaikki ennusteet ja sadetutkat lupailivat sadekuuroja. 

Eli matolla meni kutakuinkin 8km (tai sinne päin; maton mittarin mukaan 8km, Garminin FootPodin mukaan 7km..?), vuorotellen kilometri kovempaa ja kilometri rauhallisemmin. Sykkeet kovemmilla kilsoilla oli siellä 90% maksisimista tuntumassa, eli vähän pitäisi saada tolkullisemmaksi, mutta päätin nyt hyödyntää mattoa ja juosta päättämääni nopeutta kaikki tiukat pätkät (8,5km/h - eli vielä on vauhdissa tekemistä..). Ja jälleen kerran jouduin tappelemaan itseni kanssa, että pysyin matolla täydet 4 kierrosta (1km tiukka/1km iisi = kierros), mutta pysyin. Viimeinen taistelu käytiin viimeisen tiukan kilometrin kohdalla; "sykkeet liian korkealla, kroppa sanoo lopeta..", "riittää jo!". Mutta kun luovuttaja minussa oli voittamassa, se sinnikkäämpi minä päätti jaksaa siihen asti, että televisiossa MM-esteissä naiset taittavat viimeiset 500m radalla - oletin ettei niillä mene siihen kuin hetki, ja niin kärkijoukolla olikin, mutta hajontaa oli sen verran, että pääsin sitten maaliin samaan aikaan kuin viimeinen daami Moskovassa :). Eli tarpeeksi 'hitaiden' huippuestejuoksijoiden avulla sain taisteltua sen viimeisenkin rutistuksen itsestäni - hah!

Sitten olikin jalat aika tönkköä ja piti jäädä vielä hetkeksi polkemaan kuntopyörää tosi leppoisalla vastuksella ja samalla seuraamaan kun Isinbajeva yritti uutta seiväshypyn ME-tulosta..

Ja kas, kun sain itseni ulos salilta, olikin sitten yksi niistä luvatuista sadekuuroista kohdalla. Enpä olekaan vähään aikaan ollut vaatteet päällä yhtä märkä, kuin kotiin kirmatessani - miten paljon sitä voikin kastua vaivaisella 15 min matkalla.

Uudet juoksut ja napakka jumppa

Ja taas koitti arki, mutta kyllä tämä tästä, vauhdilla mennään. Tänään kävin hakemassa treenarilta uudet kuviot kohti Pääkaupunkijuoksua :).

Yksi juoksutreeni per viikko lisää ja tehoakin vähän enemmän; maksimikestävyyspätkiäkin pitäisi tavoitella.. (..minä, juoksemalla, täysiä..??!) Mutta on tietty lepopäiviäkin ja parin tiukemman viikon päälle aina yksi kevyempi viikko. Ja näillä kuulemma tavoitellaan uutta varttimaratonin ennätystä seitsemän viikon päästä :D. Pitää vaan saada omaan päähän ajatus, että se uusi 'ennätys' voisi olla muutakin kuin vain sekunnin alle sen entisen. (Se entinen siis vuodelta 2010, eikä vauhti silloin päätä huimannut: ..ja sitten kohti seuraavaa )

Ja aikaa jäi sitten treenarin kanssa vielä reilun 30 minuutin treeniinkin. Saa siinäkin ajassa ihan hyvin hien pintaan ja vähän enemmänkin. Oli taas PT löytänyt uudet lelun valikoimiinsa - voimakeilan. Kolmekiloinen näyttää pieneltä, sirolta ja kevyeltä, mutta vaatii aika montaa käsivarren lihasta hallittuun liikuttelemiseen. Tehtiin muutamaa eri liikettä parilla eri painolla, mukana myös jalat - erilaisia askelkyykkyjä keilaa nostellen ja/tai sillä 'iskien'. Ja tuntui keskikropassakin.  Ja sitten vielä päälle punnerrus/ kahvakuulapystypunnerrus -yhdistelmää ja 'leukoja' renkailla ja highpullia kuulilla.  

Eli tänään siis ilta töllön ääressä voimia keräten loppuviikkoon - huomenna ohjelmassa VK'ta.. 

Hot Joogaa

Suunnitelma 'jooga-viikonlopusta' toteutui, eli siis sain itseni suunnitelmani mukaisesti hyödyntämään viikonloppujoogatarjousta. Tekee oikein hyvää.. Jos vaikka ensi viikonloppuunkin ottaisi..

Perjantaina aamusta Hot Yin tunnilla. Ei voi muuta kuin taas todeta, että kyllä on vanha nainen jäykkä. Ihan perusjäykkyyden lisäksi haastetta tulee myös siitä, että jalat on jotenkin erityisen tönkköinä, mikä vaikeuttaa erityisen paljon istuen tehtäviin liikkeisiin. Risti-istunta ei ole koskaan ollut mulle miellyttävä tapa istua ja nyt tuntuu erityisen pahalta nilkoissa, jos vähänkin kauemmin istuu samassa asennossa. Polvi-istunnasta ei taas polvet tykkää ja tällä hetkellä myös tiukat etureiden laittaa vastaan. Jalat suorana istuessa taas asento ei pysy kuosissa ja lisäksi takareidet kiristää.. Oletettavasti asian ja korjattua, kunhan saa pahimmat jumit pois ja liikkuvuutta vähän paremmaksi, eli ei mitään mihin jooga ei auttaisi :). Tänään tunnin päätteeksi sain myös vinkin kokeilla polvi-istuntaa blokkien päällä, eli seuraavan kerran sitä testaamaan. Ja paljon venyttelyä ja vanuttelua joka suuntaan nilkoista ylöspäin.

Lauantain aloitti loistava yhdistelmä Hot Pilatesta ja Yiniä. Pilatesta tehtiin rullan kanssa - ja kyllä tuntui keskikropassa. Ja hiki virtasi - ja hikoilu on nykyään niin mukavaa! Ja sitten sunnuntain herätys lempeällä Hot Jooga tunnilla, joka keskittyi sekin aika paljon keskikropan hallintaan eli toimii.

Lauantaina vielä pieni iltalenkki juosten. Ohjelmassa olisi ollut vähän pidempi PK-lenkki, mutta vaihtui ihan vaan peruslenkiksi, jonka loppuun neljä vähän kovempaa mäkivetoa (a' ~130m).

Ja sunnuntait ovat taas mallillaan, kun illan 75' cycling on kesätauon jälkeen vihdoin takaisin lukujärjestyksessä! Ei ole kovinkaan montaa kertaa tässä kesän aikana tullut käytyä kovemmilla tunneilla polkemassa paikoillaan ja sen kyllä huomasi. Tunti oli muutenkin tiukka ja kesäruoste vielä entisestään tiukensi. Mutta taas oli kiva kiusata koipia, sydäntä ja keuhkoja! Valtaosa ajasta vauhtikestävyyssykealueeni yläalueella.